Eurooppalainen vappupuhe

Arvoisat lukijat, suomalaiset, me eurooppalaiset.

Euroopan idea on kaunis. Meille suomalaisille Euroopan unionin jäsenyys on ollut suuri hyvien asioiden mahdollistaja. Vahva ja yhtenäinen 500 miljoonan ihmisen EU on paras tae viiden miljoonan ihmisen Suomen taloudelle, turvallisuudelle ja sivistykselle. EU-jäsenyys takaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin, jotka joka tapauksessa muovaavat oman maamme politiikkamme sisältöä ja kansalaisten elämää.

Eurooppalainen Suomi

Yhteinen valuutta euro on ollut Suomen ja suomalaisten etu. Euro on vakaa valuutta. Ennen euron käyttöönottoa Suomen inflaatiokehitys oli selvästi korkeampaa ja hyvin poukkoilevaa verrattuna euron jälkeisiin vuosikymmeniin. Vakaa ja matala inflaatio on helpottanut julkisen sektorin, yritysten ja yksittäisten ihmisten investointien suunnittelua: valtionlainojen korkomenojen hoidon suunnittelua, yritysten laajentamista ja asuntolainojen mitoitusta. EU:ssa suomalaiselle 1 % asuntolainan korko on erilainen kuin 17 % asuntolainan korko markka-aikana.

Kokoomuksen rooli Suomen liittämiseksi osaksi Euroopan unionia vuonna 1995 oli merkittävä. Eduskunnan päätös hakea Suomelle EU-jäsenyyttä oli mielestäni toiseksi tärkein päätös sitten vuoden 1917 itsenäisyysjulistuksen jälkeen ja Venäjästä irrottautumisen jälkeen.

Euroopan unioni on paras tae Suomen taloudelle, turvallisuudelle ja sivistykselle. Euroopan unionin jäsenyys on vahvistanut ja kansainvälistänyt Suomea. Osana läntistä rauhanomaista ja taloudellista yhteisöä Suomi itse ja muut tietävät, mihin kokonaisuuteen Suomi kuuluu: länteen ja läntiseen arvomaailmaan. Meille tärkeitä asioita ovat sananvapaus, lehdistönvapaus, positiivinen uskonnonvapaus, toimiva kansalaisyhteiskunta ja ihmisarvon kaikkinainen kunnioittaminen. Myös erilaisuuden kunnioittaminen.

Suomi Venäjän naapurina

EU-Suomen asema Venäjän rajanaapurina on erityinen. Venäjä ei ole suoranainen sotilaallinen uhka Suomelle tai EU:lle. Venäläiset ihmiset itse ovat sydämellisiä ja kulttuurisesti rikkaita. Sen sijaan Venäjän nykyhallinto on tehnyt joitakin kansainvälisiä sopimuksia loukkaavia toimia ja siksi Venäjää vastaan on kohdistettu kansainvälisiä talouspakotteita. Pakotteet ovat vaikuttaneet yksittäisten venäläisten arkeen ja lisäävät siten tyytymättömyyttä maan nykyisen hallinnon politiikkaan. Tällä paineella on vaikutusta myös Venäjän kaltaisissa maissa. Pakotteet voidaan poistaa vasta, kun niiden perusteet poistuvat. Suomen tulee pysyä EU:n yhteisessä pakoterintamassa ja siten omalta osaltaan vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja yksituumaisuutta. Vahva ja yhtenäinen EU vahvistaa aina myös Suomen turvallisuutta.
Yksittäisten pakotteiden tarkoituksenmukaisuutta on kuitenkin kyettävä tarvittaessa arvioimaan. EU:ssa on tarkasteltava Itä- ja Kaakkois-Suomelle mahdollisia taloudellisia kompensaatiota, koska nämä alueet ovat menettäneet muuta maata enemmän Venäjän vastaisissa talouspakotteissa. Venäjä on myös suuri kaupallinen ja kulttuurinen mahdollisuus Suomelle ja Euroopalle, erityisesti Kaakkois-Suomelle. Venäjän nykyhallinnon olisi vain tarkistettava suuntaansa joissakin kysymyksissä. On kuitenkin kohtuutonta, että Kaakkois-Suomi jatkossakin kärsisi taloudellisesti muuta Suomea enemmän Venäjän talouspakotteista. Pakotteiden mahdollisesti jatkuessa on
rakennettava riittävät kompensaatiomekanismit Itä- ja Kaakkois-Suomelle yhdessä EU:n kanssa.

Suomalainen metsä

Me suomalaiset tulemme metsästä ja elämämme metsästä. On erittäin tärkeää, että suomalaiset europarlamentaarikot, puolueväristä riippumatta, pyrkivät edistämään Brysselissä suomalaista ja pohjois-eurooppalaista käsitystä metsästä ja metsätaloudesta. Etelä- ja Keski-Euroopan ihmisillä on lähtökohtaisesti hyvin erilainen kokemus metsästä kuin meillä suomalaisilla. Se on etelässä enemmän puistomainen, koska monelta etelän ihmiseltä puuttuu omakohtainen kosketus todelliseen pohjoisen metsään.

On ollut erittäin huolestuttavaa kuulla eduskuntavaalien alla joistakin poliittisista piireistä puhetta, että Suomen pitäisi oma aloitteisesti vähentää vuosittaista puun hakkuumäärää. Suomalaisen hyvinvointi yhteiskunnan rahoituspohjan ja suomalaisen metsäteollisuuden raaka-ainevirtojen turvaamiseksi pohjoista metsäkäsitystä on vahvistettava Brysselissä. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä noin 110 miljoonaa m3 vuodessa ja siitä hakataan noin 80 miljoonaa m3 vuodessa. Suomen metsät siis kasvavat jo nyt enemmän joka vuosi kuin mitä niitä hakataan.


Metsien puun kasvuun voidaan vaikuttaa. Kasvuun vaikuttavia ominaisuuksia on puissa lukemattomia. Näitä ominaisuuksia voidaan kuitenkin valita ja luonnollisin menetelmin tuottaa istutukseen sellaisia taimia, joissa kaikki hyvät ominaisuuden yhdistyvät. Tätä kutsutaan puun kasvulliseksi lisäykseksi. Suomessa tätä työtä tekee ennen kaikkea Luonnovarakeskus LUKE.


Luonnonvarakeskus LUKE tekee puun kasvullisen lisäyksen tutkimusta usean maamme yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Puun kasvullisen lisäyksen tutkimus ja edistäminen voivat olla avainasemassa tavoitteessa yhdistää suurempi suomalainen hiilinielu, ja samalla mahdollistaa positiivinen taloudellinen kehitys maamme hyvinvoinnin turvaamiseksi. On realistista tavoitella, että puun kasvullisen lisäyksen avulla saavutettavan 140 miljoonan vuosittainen puun kiintokuution kasvu kestävällä tavalla. Tämä lisäisi Suomen osuutta hiilidioksidin sitojana suuremman puumäärän ansiosta, mutta turvaisi myös metsäteollisuuden kasvavan kotimaisen puun raaka-ainetuotannon.


Tätä viestiä Suomen tulee viedä EU:ssa aina Portugalin ja Kreikan aurinkoisille ja kallioisille rannikoille asti. Kemiin kaavailtu 1,5 miljardin euron uuden sellutehtaan investointi, ja sen myötä Pohjois-Suomeen 3000 uuden työpaikan syntyminen ovat tervetulleita ja myös metsiemme kasvukykyyn mahtuva hanke. Hiilijalanjäljen ohella me suomalaiset voimme korkean teknologian ja tutkimuksen maana tuoda keskusteluun suuren teknologisen kädenjälkemme. Siinä meillä on paljon annettavaa. EU:n uusi Horizon ohjelmakauden 2021-2027 budjetti tutkimukseen ja innovaatioihin ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi on nostettu yli 100 miljardin euroon. Ohjelma on kunnianhimoinen ja samalla merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.

Proaktiivinen Eurooppa

Euroopan unioni ei ole vielä valmis, vaikka sen idea on kaunis ja ainutkertainen: rauhanomaisesti rakennettu kansojen ja kielien liitto. Meillä on suuria, ajankohtaisia, koko Eurooppaa koskettavia haasteita. Niitä ovat esimerkiksi ratkaisujen löytäminen kansainvälisen hädän, siirtolaisuuden ja laittoman maahanmuuton ongelmiin. Euroopan ulkorajojen valvontaa on tehostettava ja siihen tehtävään on kohdistettava lisää yhteisiä resursseja.


EU-maiden keskinäisellä rajavalvonnalla ja tarkastusten lisäämisellä ei estetä pakolaisvirtojen tuloa Eurooppaan. Ongelma on ulkorajoilla. Viranomaisilla on kuitenkin oltava riittävästi resursseja lisätä tarkastuksia tilanteiden niin vaatiessa myös kansainvälisen rikollisuuden pysäyttämiseksi. Vapaa liikkuvuus itsessään EU:n sisällä on merkittävä osa Euroopan ideaa ja se tulee säilyttää.


Välimeren yli tapahtuva pakolaisten kuljetusbisnes on pysäytettävä. Voimavaroja on suunnattava yhä enemmän ongelmien ehkäisemiseen siellä, missä niitä on syntyäkseen. Ikääntyvässä Euroopassa me tarvitsemme myös yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja osaajia, myös täällä Suomessa. Kaikkien EU:n maiden on kannettava vastuunsa pakolaiskysymyksen hoitamisessa ja EU:n arvoja rikkovilta jäsenvaltioilta tulee asteittaan vähentää EU:n rahallista tukea.


EU:n tulee näyttää esimerkkiä ilmastomuutoksen ehkäisemisessä, vaikka muu maailma toimisi toisin. Ilmastonmuutos on tosiasia, jota vastaan on taisteltava. Kiina on tällä hetkellä maailman suurin saastuttaja, mutta se myös vähentää päästöjään määrätietoisesti. Sen sijaan Yhdysvaltain kehitys on huolestuttava. Maailma tarvitsee esikuvia, 500 miljoonan ihmisen EU on niin suuri toimija, että sen ratkaisuilla on joka tapauksessa vaikutusta.

Meidän Eurooppa

Arvoisat lukijat. Eurooppalaisina me kaikki olemme Ateenan, Rooman ja Jerusalemin perillisiä. Me saamme, ja meidän tehtävämme on kuljettaa ihanaa Taiteen, Laillisuuden ja Hengen perintöä. Se olkoon valaiseva soihtu joskus täällä niin varjoisassa maailmassa.


Eläköön Suomi ja Eläköön Euroopan Unioni! Hyvää vappua!


Jyrki Koivikko, kouluneuvos, europarlamenttiehdokas